Keväisenä tiistaina 9.4. suuntasimme keskipäivällä Tampereen Lappiin yritysyhteistyövastaavamme järjestämälle vierailulle tutustumaan Naistenlahden voimalaitoksen toimintaan. Kaikkien päästyä paikalle kuuntelimme hetken laitoksen historiasta ja teknisistä yksityiskohdista. Innokkaimmat esittivät kysymyksiäkin. Ennen kierrokselle lähtemistä asensimme kypärät päähän, huomioliivit niskaan ja Tampereen Rakentajakillalta lainatut turvakengät jalkaan (kiitos TARAKI <3).
Kierroksemme alkoi valvomosta, jossa kahdentoista tunnin vuoroissa seurataan Naistenlahden voimalaitoksen ja Tammerkosken vesivoimalaitosten toimintaa. Vuoro näytti sujuvan ilman suurempia kommervenkkejä radion soidessa taustalla. Tietokoneen ruudulta ja videokameran kuvasta pystyi havainnoimaan koko prosessia fiksusti neljän seinän sisältä. Valvomon ikkunasta näkyy turbiinihalli. Oppaamme osoitti ohimennen tästä Itä-Saksalaisesta insinööritaidonnäytteestä tärkeimpiä kohtia, jotka olimme nähneet aulassa olevissa kuvissa ja pienoismallissa.
Suuren osallistujamäärän vuoksi jakaannuimme kahteen porukkaan ja lähdimme kiertämään laitosta eri suunnista. Allekirjoittanut lähti kulkemaan prosessia ”oikeaan suuntaan”, joten ensimmäiseksi kuljimme kohti polttoaineen vastaanottoa. Katselimme kuorma-auton tyhjentävän lavansa vastaanottoaseman kuoppaan, josta polttoaine siirtyi kuljettimella seulan ja murskaimen kautta siiloon. Naistenlahti 2 polttaa pääasiassa puuta ja turvetta 60/40-suhteessa, jonka on havaittu olevan sekä taloudellinen, että polttoteknisesti toimiva suhde.
Seuraavaksi siirryimme kattilarakennukseen ihmettelemään katosta roikkumaan ripustettua leijukerroskattilaa. Noin kolmenkymmenen metrin korkeudesta kuljimme kattilan humistessa alas tutkiskellen putkia, joissa kulki vuoroin vettä, höyryä, maakaasua ja kiinteää polttoaineseosta. Maan tasalta löytyi viimein joukko puhaltimia, joiden ulina ajoi meidät nopeasti ulos ja seuraavaan rakennukseen. Laitoksen lämpöteho on noin 120MW ja sähköteho 60MW. Laitoksen keskeinen asema lähes kaupungin keskustassa on toisaalta rasite, mutta toisaalta kaukolämpöverkon kannalta erittäin hyvä asia.
Savukaasut puhdistetaan Naistenlahdessa sähkösuodattimilla ja savukaasupesurilla. Pesuri on osoittautunut hyväksi investoinniksi, sillä sen avulla saadaan poistoilmasta lähes ilmaiseksi lämpöä talteen. Sivuseikkana piipusta poistuva ilma on tietysti puhtaampaa, kun pienhiukkaset ja rikin oksidit otetaan talteen ja puristetaan massaksi jätelavalle.
Pääsimme huollon vuoksi avoinna olleiden ovien ansiosta näkemään myös Naistenlahti 1 -kaasuturbiinin kosketusetäisyydeltä. Siinä laitoksessa tosiaan on pienessä paketissa paljon jytyä! Maakaasun verotuksen muutosten vuoksi maakaasukombi ei ole enää Tampereen Sähkölaitoksen aktiivisessa käytössä vaan on myyty Fingridille tehoreservilaitokseksi.
Kaiken tämän jännän ja nannan jälkeen kokoonnuimme vielä ulos yhteiskuvaa varten. Kierroksen aikana havainnoin sekä enemmän että vähemmän palamistieteitä harjoittaneiden excuilijoiden löytäneen jotain mielenkiintoista katseltavaa ja kysyttävää. Käytännön tutustuminen pelkästään laitoksen mittakaavoihin antaa kenelle tahansa märkiä uni… terveen kunnioituksen energiantuotantoa kohtaan. Kierroksen päätteeksi puheenjohtajamme alkoi jo suunnitella seuraavaa excukohdetta.
Exergian puolesta haluaisin kiittää Tampereen Sähkölaitosta vierailusta!
Iiro Parhankangas
ATK-toimihenkilö, Exergia ry