Matka Tampereen Hervannasta Varkauden kattilateknologian keskittymään alkoi torstaisena koleana aamuna klo 5.00 TTY:n pihasta. Tai siis itse asiassa klo 4.55. Oli varmaan ensimmäinen kerta teekkarihistoriassa, kun exculle on päästy lähtemään etuajassa kaikkien osallistujien ollessa paikalla. Matkaan lähdettiin unisin mielin ja suurin osa taisikin taittaa matkan Savon Venetsiaan teleportaten. Perille Foster Wheelerin pihaan saavuimme hieman ennen kello yhdeksää. Matkalaiset saivat isäntäyrityksen puolesta hieman kahvia ja aamupalaa, jotta viimeistekin unihiekan hivenet pyyhkiytyisivät silmistä. Foster Wheelerillä yritysesittelyn avasi HR:n edustaja kertoen yleisesti Foster Wheeler Energiasta ja koko maailmanlaajuisesta konsernista. Paljon puhuttiin myös työtehtävistä ympäri maailmaa joko projektiluontoisina komennuksina tai pidemmän aikajakson ulkomaan työjaksoista. Yleisen esittelyn jälkeen Systems Engineering osaston pääinsinööri kertoi meille tarkemmin Foster Wheelerin kattilateknologioista sekä tällä hetkellä käynnissä olevista projekteista. Foster Wheelerin vahvin osaamisalue on kiertopetiteknologiassa, mutta myös muita teknologioita käyttäviä kattiloita, kuten leijupeti- ja pölypolttokattiloita toimitetaan. Oli myös mielenkiintoista kuulla, kuinka projekti etenee tarjouspyynnöstä tarjouksen tekemiseen ja edelleen projektin toteuttamiseen ja laitoksen käyttöönottoon. Puhujan ammattitaito välittyi todella hyvin yleisölle ja teekkariyleisö intoutuikin kyselemään paljon saadessaan kattavia vastauksia kiperiinkin kysymyksiinsä.
Foster Wheelerin esityksen jälkeen suuntasimme viereisen Warkaus Worksin tiloihin. Matkan taitoimme virran vartta pitkin ja pysähdyimme ihailemaan yli sata vuotta vanhaa höyrylaivakaunotarta Warkaus VII:tä, jonka kannella exculaiset halusivat ikuistaa itsensä.
Warkaus Works on viime vuoden loppuun asti ollut Foster Wheelerin ja Andritzin yhteisomistusyritys, kummankin omistaessa siitä 50 %. Andritz kuitenkin osti Foster Wheelerin osuuden, jonka jälkeen Warkaus Worksista tuli Andritzin tytäryritys. Nykyään se valmistaa paineenalaisia osia lähinnä soodakattiloihin , mutta myös voimakattiloihin. Warkaus Worksin toimitusjohtaja kertoi meille hieman pajan historiasta, mutta mieleenpainuvinta ja mielenkiintoista oli ehdottomasti Andrtizin toimittama maailman suurin soodakattila Indonesiaan, joka osittain tehdään Warkaus Worksilla. Pajakierroksella pääsimmekin näkemään osia tästä valtavasta kattilarakennelmasta, eli käytännössä siis ison läjän putkia. Kuulimme myös kattavasti erilaisista valmistustekniikoista, joita käytetään kattilan eri komponenttien työstämiseen. Siisteintä olivat ehkä hitsausrobotit ja röntgensäteiden avulla tehtävät laatutarkastukset.
Pajakierroksen jälkeen Foster Wheeler tarjosi meille lounaan ennen siirtymistä virran toiselle puolelle Andritzin tiloihin. Saimme myös yrityslahjoja, jotka olivat kerrankin käytännöllisiä; termosmukin ja muistitikun –Foster Wheelerin logoilla tietenkin.
Andrtizilla meitä oli vastassa bioenergiapuolen myynti-insinööri, kehitysinsinööri sekä projektipäälliköiden esimies. Virran toisella puolen vedetyn ruokaähkyn päälle saimme heti toisen jälkiruoan ja kahvin Andrtizilta. Andrtizin yritysesittely oli hyvin samankaltainen, kuin Foster Wheelerin. Perusesittelyn suurimpana erona allekirjoittaneen mielestä voisi mainita Andrtizin hieman lievemmän kiinnostuksen ulkomaankomennuksille. He kyllä tarjoavat niitä, mutta lähtijöitä on kuulemma ollut hyvin vähän. Kuulimme myös asiantuntijana työskentelevän kehitysinsinöörin urapolusta ja Andritzin T&K-alueista. Viimeisenä kuulimme myyntiorganisaation edustajan esityksen kuinka tarjousprojekti etenee ja millaisia projekteja Andritzilla on käynnissä. Tämän jälkeen kello löikin neljä ja exculaisten oli aika suunnata takaisin kohti Hervantaa. Emme kuitenkaan suostuneet jättämään tuota Savon Venetsiaa taaksemme ennen keskustan sightseeing-kierrosta, jonka bussikuskimme meille tarjosikin. Eipä ole ennen varmaan vastaavankokoista bussia Varkauden keskuskadulla nähtykään.
Ada Herranen